Kirjoittaja: Miia Mänttäri
Valosaasteen aiheuttamia eläimille ja ihmisille kielteisiä vaikutuksia tutkitaan yhtä enenevissä määrin, mutta sen vaikutuksesta kasveihin tiedetään vain vähän. Se kuitenkin tiedetään, että katuvalojen tuottama valo voi häiritä kasvien luonnollista valojaksoa. Jo nyt kasvien kevätfenologia on aikaistunut keskimäärin noin kuusi päivää 1960-luvulta lähtien ja yhä etenevän ilmastonmuutoksen myötä sen ennustetaan aikaistuvan vielä kaksi päivää vuosikymmenessä. Muutos on vakava ekologinen ongelma, sillä se voi aiheuttaa häiriöitä kasvien ja eläinten välisissä vuorovaikutussuhteissa sekä kasvattaa riskiä keväisiin pakkasvaurioihin.
Tärkein tekijä puiden ja pensaiden silmujen keväisessä kehityksessä on tietenkin lämpötila, mutta myös valolla on siinä oma roolinsa lajista riippuen. Varhain talven jälkeen kasvukautensa aloittavien lajien kevätfenologiaa säätelee pääasiassa lämpötila, kun taas myöhemmät lajit ovat myös riippuvaisia valojakson pituudesta. Valoreaktiota tarkastellessa on tärkeää huomioida päivän ja yön pituuden lisäksi myös valon intensiteetti ja spektri. Tutkimuksissa on nimittäin osoitettu, että siniselle valolle altistuminen voi edistää rauduskoivun (Betula pendula) silmujen puhkeamista noin kolmella päivällä ja tammen (Quercus robur) ja tervalepän (Alnus glutinosa) noin kuudella päivällä. Lyhyet sinisen valon aallonpituudet yleistyvät kaupunkialueilla energiaa säästävien LED-lamppujen suosion kasvaessa.
Iso-Britanniassa tehdyssä tutkimuksessa tarkasteltiin neljää kaupunkiympäristöissä tavallista puulajia: hopealehmus (Tilia tomentosa), rauduskoivu (Betula pendula), lehtopyökki (Fagus sylvatica) ja niverävaahtera (Acer campestre). Pensaista tutkimuksessa mukana oli idänkanukka (Cornus alba), kehtokuusama (Lonicera pileate), kerria (Kerria japonica) ja neitoangervo (Spiraea ×cinerea). Tutkimuksessa havaittiin, että öinen valosaaste vaikutti kaikkien tarkasteltavien puu- ja pensaslajien silmujen kehitykseen. Silmut kehittyivät nopeammin kuin keinovaloa saamattomassa kontrolliryhmässä. Lajista riippuen kokeessa käytetty valosaasteannos nopeutti lehtien kehitystä jopa 20 päivällä. Valosaaste vaikutti sekä valittujen lehtipuulajien kevätfenologiaan että fysiologiaan.
Valosaasteen haitallisten vaikutusten vähentämiseksi katuvalaistusta tulisi nykyaikaistaa. Katuvalaistuksen voimakkuuden ja spektrin koostumuksen optimoinnilla haittoja ihmisille ja eläimille voitaisiin vähentää, mutta tällaiset toimet voivat osoittautua riittämättömiksi kasveille. Tutkimuksessa nimittäin esitetään, että kasvit reagoivat jo hyvin pieniin öisiin valoannoksiin. Vielä tarvitaan siis lisää tutkimusta tehokkaiden ratkaisujen ja suositusten kehittämiseksi puille ja pensaille haitallisen valosaasteen vähentämiseksi.
Czaja, M. & Kołton, A. 2022. How light pollution can affect spring development of urban trees and shrubs. Urban Forestry & Urban Greening 77. https://doi.org/10.1016/j.ufug.2022.127753.