Jälleen toukokuussa jaetaan suomenmestaruustittelit parhaille puukiipeilyn taitajille. Arboristit ottavat mittaa toisistaan työkiipeilyssä, nopeuskiipeilyssä, heittopainon heitossa, puusta...
Suomen puunhoidon yhdistys järjestää TRAQ-kurssin Liviassa 15.-17.4.2024. Kurssin vetäjänä toimii ISA:n pätevöittämä ja puunhoitoalalla kokenut kouluttaja Don Picker, joka on käynyt täällä aiemminkin. Kurssin lopuksi järjestetään tentti, jonka läpäisystä saa itselleen TRAQ-sertifikaatin. Se on voimassa viisi vuotta. Kurssi järjestetään englanniksi.
Teksti ja kuvat: Juha Alasaarela
Miksi kurssille?
TRAQ on puiden kuntoarviointiin kehitetty menetelmä, joka huomioi myös puusta aiheutuvat riskit. Menetelmä auttaa vähentämään turhia poistoja, kertoo arboristi Tomi Kivikorpi Entti Oy:stä. Kurssilla ei opeteta kuntoarvioinnin perusteita, vaan siinä keskitytään menetelmän ja riskinarvioinnin oppimiseen.
Kuntoarvioinnin tukena useita menetelmiä
Puiden kuntoarviointeja tehdään mm. TRAQ-, VTA-, ja SIA-menetelmillä. Suomessa tehdyt kuntoarviot pohjautuvat yleensä VTA-menetelmään. Eri arboristit saattavat kuitenkin muodostaa erilaisia rutiineja, ja heidän kokemuksensa vaihtelevat, mikä voi johtaa asiakkaan kannalta kirjavaan tarjontaan. Periaatteessa kuka tahansa voi tehdä kuntoarvion, mutta sen pätevyydestä ei voi olla varma.
Lue lisää lyhenteistä
ISA (International Society of Arboriculture) on puunhoidon alaa edistävä kansainvälinen voittoa tavoittelematon järjestö. Se lisää ja jakaa tutkimukseen perustuvaa tietoa puiden eduista ja arvoista yhteiskunnalle ja ympäristölle, sekä kehittää arboristien ammattitaitoa.
TRAQ (Tree Risk Assessment Qualification) on ISA:n virallinen silmämääräinen kunto- ja riskinarviointimenetelmä.
VTA (Visual Tree Assessment) on kuntoarviointimenetelmä, jossa puun kunto luokitellaan mm. puun elinvoimaisuuden ja puusta löytyvien vaurioiden, oireiden ja puun biologian tuntemuksen avulla.
SIA (Static Integrated Assessment) on kuntoarviointimenetelmä, joka perustuu puun runkoon ja juuristoon kohdistuvien kuormitusten -kuten latvuksen massan ja tuulikuorman- arviointiin yhdistettynä vetotesteillä tutkittuun tietoon puulajin ominaisuuksista.
Vaikka kaikkea puun kuntoon ja riskeihin liittyvää tietoa ei ole mahdollista saada ja mitata, ammattikunnan etu olisi tehdä jokainen kuntoarvio huolellisesti. Jos päätyy suosittelemaan ns. turhaa kaatoa tai jättää huomiotta riskiä aiheuttavan tekijän, joka realisoituu, asiakkaalla on syytä kysyä, onko kuntoarviointi tehty huolellisesti, Kivikorpi huomauttaa.
Jos kyseessä on vahingonkorvaustilanne, tehdystä kuntoarvioinnista saatetaan pyytää lausunto kahdelta tai kolmelta tunnustetulta kollegalta, jotka käyvät kuntoarvion läpi ja arvioivat kuntoarvioinnissa noudatettua huolellisuutta. Laajalti tunnustettu kuntoarviointimenetelmä palvelee siten myös vakuutus- ja oikeuslaitoksia tuottamuksen arvioinnissa, hän jatkaa.
TRAQ auttaa riittävään huolellisuuteen
Menetelmä tarjoaa työkalun systemaattiseen riskien kartoittamiseen ja arviointiin, ja auttaa parantamaan kuntoarviointien laatua ja vertailtavuutta. Kun asiat laittaa huolellisesti ylös lomakkeeseen, sen pohjalta tehdyn lausunnon takana voi helposti seistä. Kivikorpi sanoo, että TRAQ on hyvä tuki siihen, mitä mieltä puusta uskaltaa olla.
Merkittävä osa TRAQ-menetelmää on myös arvioitsijan oikeusturva. Jos joku menee vikaan, TRAQ-menetelmän avulla muodostettu lausunto on todennäköisesti tehty riittävällä huolellisuudella.
Kurssilla kalibroidaan yhdessä omaa riskinarviointikykyä
Kivikorven mukaan kurssin parasta antia on riskinarviointitaulukoiden käytön oppiminen. Siihen liittyy puusta aiheutuvien vaarojen todennäköisyyksien ja vaikuttavuuksien analysointi. Huomattava osa näistä asioista liittyykin puun ympäristöön, mikä pakottaa laajentamaan katsetta. Riskinarviointitaulukoilla pelaaminen osoittaa, että riskin ja sen toteutumisen todennäköisyyden täytyy olla huomattavan iso, jotta puu luokitellaan lopulta vakavaksi ja välittömän toiminnan puuksi.
Toinen tärkeä kurssin anti on oman riskinarviointitaidon kehittäminen. Kurssin aikana ollaan paljon puiden alla, keskustellaan ja analysoidaan riskejä yhdessä, mikä auttaa luokittelemaan erilaisia riskejä taulukon mukaisesti. Kurssin käytyä käsitys puun kunnosta ja riskeistä tulisi olla riittävän lähellä muiden arvioijien tekemää arviota.
Lopuksi vielä tärkeä kysymys, pärjääkö kurssilla vaikka englannin osaaminen ei ole vahvaa?
Pärjää, sanoo Kivikorpi, pienellä viiveellä. Kouluttajat puhuvat selkeästi ja tapauksista keskustellaan porukassa, mutta uusia sanoja tulee varmasti. Netistä löytyviä harjoitustenttikysymyksiä kannattaakin lukea etukäteen sanaston kartuttamiseksi, hän suosittelee.
Esimerkkejä TRAQ-menetelmän käyttämisestä Kivikorven työmailta:
Voiko riskiä pienentämällä puun pitää vielä pystyssä?
1. Vartiovuoren vaahtera
2. Rautatientorin vaahtera
